Toukokuu 2023: Urhosta (FI MVA, FI VMVA Rambix Braveheart)
on tullut isä. Kasvattaja Kati Rämö (Työnimellä Suopursun labradorit),
emä ”Mokka” Octobers Volvo Hippie
www.facebook.com
Yhdistelmä: jalostus.kennelliitto.fi

Helmikuu 2022: D-pentuset kasvavat ja ulkoilevat, sään sallimissa rajoissa. Kuun puolivälissä koitti matka omaan uuteen kotiin kaikille. Tasaisia, kivoja reippaita pentuja kaikki tyynni. Onnea jokaiselle uuteen kotiin ja elämään, kohta nähdään ekoissa rokotuksissa!
Nyt alkaa taas meillä kotona normaali arki ja poikalaumakin saa taas palautua omiin rutiineihinsa.

Tammikuu 2022: Murun ja Dustyn vastasyntyneet lapset työllistävät. Tai, no eivät oikeastaan kauheasti vielä edes työllistä, Muru osoittautui oikein erinomaiseksi emoksi ja hoitaa lapsensa hyvin, mutta ilman turhaa hössötystä. Ehdottoman mallikelpoinen emo! Vaikka kakat ja pissat kyllä ensi alkuun selvästi ällöttivät kovin.




Loppuvuosi 2021: Loppusyksyä ja alkutalvea vietettiin sitten vaan ihan tavanomaisissa työn ja harrasteiden arkitouhuissa. Vähän treenailtiin; käytiin sienimetsällä; Villen kanssa käytiin kimppamatkalla Sarin ja Baban kanssa Ypäjällä Suomenratsujen kuninkaallisissa ihastelemassa Minnan Voima-oria; Maisa ja Taika kävivät hoidossa.

Marraskuussa käytiin myös vieraisilla Mirjan kotona Dusty-urosta (Aprilmist Wipe off The Dust) tapaamassa Murun (Rambix Black Garter) kanssa. Onnistuneiden treffien jälkeen ryhdyttiin sitten toiveikkaaseen odotukseen… Ja 30.12.2021 sitten maailmaan 6 pentusta tulikin (2+4)! Alli totutusti apuna – tuhannet kiitokset taas!

Syys-/lokakuu 2021: Lyyti (Rambix Fontina) oli meillä useamman viikon. Teemana oli näyttelyt ja treenit. Lyyti avasi aikuisen uransa syyskuussa Porvoon kaikkien rotujen näyttelyssä. Olin saanut sinne houkuteltua myös T-pennuista Leevin ja Rosan ja Pikku-Urhon ja Hanna-Marin. Hienosti Leevi JUN4 SA ja Pikku-Urho lainahandlerilla hienosti ensikertalaisena EH. Lyyti esiintyi supermallikkaasti, jopa poseeraten ja taisi saada tästä vähän ”pisteitäkin” ollen hienosti PN4 SA. Päivän kruunasi kuitenkin se, että koko päivän satoi kaatamalla! Todellista urheilumieltä osoittivat Rosa ja Hanna-Mari, yksikään vaate, esine, paikka tai koira ei säilynyt kuivana!

Viikon päästä jatkettiin Hyvinkäälle ja tuo päivä oli meidän kennelin! T-pennuista myös Kosmo oli tuotu paikalle. Molemmat, Lyyti ja Kosmo olivat luokkansa kakkosia valioiden jälkeen ja tuloksena molemmille Sert:it! Aivan mahtavaa, joskus vaan on tällaisia päivä (ja joskus toisenlaisia…). Kiitos Saara ja Seppo, kun toitte komean Kosmon!

Näyttelykausi, joka koronan takia juuri pääsi käyntiin, lopetettiin sitten perinteisessä Vantaan Let´s go näyttelyssä. Lauantaina talkoilemassa UMN:n piikkiin ja sunnuntaina keräännytiinkin sitten isolla porukalla: ”meitä” oli paikalla kaikkiaan 12 koiraa ja omistajat ja apuvoimat päälle! Riitta oli taikonut ihania piirakoita teltalle (hyvä näin, koska itsellä jäi kaikki tarjoiluostokset aamulla kotiin….) ja sihijuomaakin vähän pääsimme omassa ”salakapakassamme” juomaan. Oli huisin kiva päivä, ja kautta linjan kivat tulokset yli 90 labbiksen joukossa! Kiitos kaikille niin paljon osallistumisesta ja mukana olosta ja avusta esittämisessä, teltan pystytyksessä, tarjoiluissa, koirien pitämisessä, valokuvaamisessa – ja seurasta! Minnalle vielä erityiskiitos toisessa kehässä Topin handlaamisen ROP veteraaniksi ihanalla arvostelulla!

Viikko Hyvinkään näyttelyn jälkeen vedettiin Lyytin kanssa vielä taipparit läpi Kemiössä. Suorittaminen ei ollut lainkaan omaa tasoa, pitkähkö matka ja viimeisenä starttaaminen tekivät Lyytin päivästä tooossiiii pitkän – ja näkyihän se. Koira sai kuitenkin paljon kehuja hyvästä työmoraalista, vaikka se oli silminnähden väsynyt, niin se lähti ja etsi ja lähti ja etsi – ja onneksi löysi. Pupulla se teki vielä ylimääräisen rundin lähes rantaan pitäen ohjaajaa vähän jännityksessä, mutta kun tämä tarkastus oli tehty, niin hienostihan se jänö sieltä tuli. Ja näin taivuttiin!

Joten olihan siinä koronakesälle ja syksylle loppujen lopuksi aika kivaa tulosta.

Kristelin ohjauksessa W-pennut pääsivät myös syksyllä aloittamaan treenit, mahtavia perusharjoituksia ja innokkaita oppilaita!

Puppy & Veteran Showssakin kävimme, Ville turistina ja Villen veli Viljami kehässä asti. Nuorison harjoitellessa veteraanit Masi ja Topi painelivat hännät viuhuen, vanhat kehäketut kyllä tiesivät homman nimen. Masi oli niin iloinen ja onnellinen, tämä oli nyt sitten ihan viimeinen kehä: Masi jo oikeasti oli eläköitynyt, mutta koska tämä tyyppi rakastaa olla kehässä, päätin ihan Masille vielä tarjota yhden kerran tilaisuuden mennä pitämään yhdessä kehässä hauskaa. Rakas 12 vuotiaani!

Kesä 2021: Mökkeilyä, uintia, vähän treeniä, vähän näyttelyitä. Siitähän se koirakesä on tehty!

Ville kasvaa ja on kiltti pentu. Vesi kiinnostaa kovin ja siellä läträtään, mutta omaehtoisesti ei ole vielä uimisen saloja ymmärtänyt. Perustottelee kivasti ja palauttaa hyvin – tästä voidaan jatkaa!

Heinäkuussa Dora kävi sitten pokkaamassa viimeisen Sert:nsä (Suonenjoki RN, Hannele Jokisilta), kovatasoisten narttujen seassa kasvattajatuomarilta ollen samalla ROP. Ei tehty Riitan kanssa turhaa reissua mansikkapitäjään!

Onnellinen saa olla myös mahtavista koiranomistajista, jotka tekevät, treenaavat ja onnistuvat vieläpä superhyvin: aina niin coolit Leo (Rambix Frascati) ja AP kävivät heinäkuun alussa taipumassa Kaakon kulmalla ja pöytäkirjan mukaan heidän suoritus oli ollut lähinnä täydellinen! Ei voi kuin olla niin ylpeä! Pari päivää ennen olimme tehneet viimeistelytreenin, jossa olin vain noin rapiat tunnin, lähemmäs puolitoista myöhässä…..(Anteeksi AP ja Ella vielä…). Tämä antoi odottaa hyvää, mutta oli kyllä niin hieno veto ensikertalaisilta, että ei mitään rajaa.

www.rambix.fi © 2023