Joulukuu 2016: Perinteiset joulukoiramme saapuivat: Hertta ja Lumo jälleen kahden ja puolen viikon Vihti-leirillä, kun omistaja Espanjassa joulun vietossa triathlon –leirillä (niin, tiedän, aika outoa...). Aika paljon on meidän neliöihin koiramassaa tässä, mutta hyvinhän se neitien kanssa sujui. Sade- ja kurakelit kyllä hieman koettelivat: 20 tassua ja 5 mahanalusta kuivattavana joka kerta sisään tullessa….

Saimme myös länsirannikon vahvistusta Vihtiin, kun saimme Ritan (Rita Nygård, kennel Upwards) houkuteltua treenaamaan meitä hieman. Juuri ennen joulua 13 iloista ja pätevää koirakkoa kokoonnuimme Ritan oppeja kuuntelemaan. Suurimmaksi osaksi selvisimme ilman Rauma-Suomi-Rauma sanakirjaa.




Marraskuu 2016: Olemme taas aloittaneet hallitreenit talvikaudelle: hyvää tekee ettei jää koko talvi ihan hunningolle! Vähän perustottista kimpassa, häiriön alla, hyvää tekee. Ja harjoituksien vastapainoksi kunnon labbisriekkumista laumassa; mikä ihanampaa, kuin litimärkä pelto, jossa saa juosta VEDESSÄ!

Frida jäikin meille muutamaksi päiväksi, koska seuraavalla viikolla oli virallinen lonkka- ja kyynärkuvaus. Ja super: AA/00 oli tuloksena, mahtavaa! Kiitos jälleen Johanna ja Taikatassu! Ja vielä seuraavalla viikolla silmätarkastus, jossa ei huomauttamista sielläkään. Samoin kaikki Fridan sisarukset terveitä, onnea Mialle siitä ja myös muista terveistä pennuista. Ja tietenkin iso kiitos kaikille, jotka toivat koirat tarkastuksiin: näin sitä tietoa saadaan rodun hyväksi!


Lokakuu 2016: Tampereella SNJ:n päänäyttelyssä turkittoman Masin ja ”she´s too fat” Fridan kanssa. ”Too fat” nuori neiti kuitenkin otti hienon luokkasijoituksen tosi isossa junioriluokassa JuK 3 ERI, SA. Hieno neiti!

Sama kaksikko esiintyi myös Puppy & Veteran show:ssa. Masi piti hauskaa koko rahan edestä, pääsihän hän P&V:ssä jo ”veteraaneihin”. Frida oli aika villi ennen kehää, mutta rauhoittui sitten ihan kivasti. Ei mitään sijoituksia tällä erää kuitenkaan, mutta hauska päivä! Kuvassa senior handler laatua viime vuodelta ja tältä vuodelta: Sari Tiusanen, kennel Octobers tuomarina ja Rita Nygård + Upwards You Sexy Thing, ”Uma”, kennel Upwards tämän vuoden voittaja. Onnea Rita tittelistä!
Mökkikin käytiin poikien kanssa laittamassa talvikuntoon, sitten keväällä taas päästään.


Syyskuu 2016: Pia oli urhea ja jännityksestä kankeana osallistui elämänsä ensimmäiseen nome B –starttiin! Jee, way to go Pia! Koe oli varsin metsästyksen omainen, eli liikkuva, koira ikään kuin koko ajan töissä. Hyvä, tuumimme, tämä voi toimia paremmin Maisalle, kuin että möllötetään yhdessä kohtaa koko ajan. Ja ihan hyvin toimikin, kunnes tuli kaksoismarkkeeraus veteen linjaan. ALO-luokassa ihan oikein kompensoitu linjaa siten, että matka oli varsin lyhyt. Tämä ehkä kuitenkin Maisan osalta kompastuskivenä, koska se toinen lokki tuli niin kovin kovin lähelle, litsläts loiskahti veteen…no, niin sinne loiskahti sitten Maisakin… No eipä siinä sitten muuta kuin Ossin kaimaa tuomaria kättelemään. ”Työintoinen koira, mutta…” Että ensi kesänä tiedetään sitten, mitä Maikin kanssa harjoitellaan, ..kele.



Mia Hipeli järjesti myös Fennopus –pentutapaamisen Hämeenlinnassa. Mukava tapahtuma ja paljon iloisia ja reippaita koiria. Oppia jaettiin ja vastaanotettiin. Lola ja Frida teinit vaihtoivat vapaalle (ihan luvan kanssa), tosin nokkelina löysivät myös minun (!) huolimattomasti syrjään jättämät riistat ja siellähän ”sisarukset” kirmasivat toisiaan jahdaten pupu suussa. Tiedä sitten, mitä tästä oppivat, mutta ainakin niillä oli hauskaa! Mahtoiko Helmi Lindholm saada tästä kuvaa..?


Kesä-heinäkuu 2016: Näyttelyissä jokusessa käyty, lomailtu ja uitu mökillä, vähän treenailtukin. Topin kanssa testattiin alokasluokkaa (nome B) Kaakossa – ja herra on vielä enemmän pois lapasesta kuin vuosi sitten. Mitähän ihmettä sitä keksisi tuon uppiksen kanssa…Supermetästäjä, mutta kun lähtee ihan hanskasta kun tuomari on kätelty… Vankkumaton luottamus itseensä koiralla, miten saisi motivoitua sitä koiraa hyödyttävää luottamusta myös ohjaajaa kohtaan..?

Club Showssa elokuussa sademyrskysäässä oli mukana kaikki koirat paitsi Maisa, isoille pojille kivat sijoitukset: Masi oli valioluokan 3. ja Topi metsästysluokan 3. Urho jäi ilman sijoitusta. Pieni Frida esiintyi hienosti ja on kehittynyt mukavasti, tuloksena pentu III luokan 2. sija (ja tuomari pitkään katseli ykkösen ja kakkosen välillä…). Mukavaa, että Fridan häntä oli tuomarin sanoin ”sopivan ylpeästi kannettu”, mutta ei sojottanut kohti taivasta. Kiitos Anitra handlausavusta! Isä ja poika eli Masi ja Urho debytoivat myös pariluokassa.

Urho nappasi karvattomana toisen sertinsä Kouvolan kaikkien rotujen näyttelyssä elokuussa (KäK1 ERI, SA, PU3, SERT, tuomarina Matti Luoso) ja äiti-Maisa oli hyvätasoisessa metsästysluokassa toinen ERI2 SA. Iloinen yllätys kaljulta nuorelta mieheltä, nyt sitten vaan odotellaan, että vintiö täyttää 2 vee.

toukokuu 2016: Urho, meidän ”pikku”mies metsästi ensimmäisen sertinsä Toijalassa 5.5., tuomarina Pirjo Aaltonen. Hieno sijoitus PU2, mites muuten kuin Adventures Taittingerin eli ikinuoren Martin jälkeen J. Sama paikka, sama PU1 koira ja isä-Masin viimeinen sert aikanaan, muuten!

Toukokuussa treenailtiin jonkin verran (kiitos Sari ja Alli treeniseurasta ja myös Minna hyvin sujuneista viimeistelyharjoituksista!). Melko lähellä taipparia isko jokin ihmeellinen väsymys tai mikä lie, ja ihmettelinkin, että mistäs nyt puhaltaa. Homma korjaantui kuitenkin ja taipparit suoritettiin ongelmitta Raaseporissa 27.5, tuomarina Risto Aaltonen. Pupukin tuotiin ihan käteen asti, vaikka harjoituksissa aina muutaman metrin päähän tiputettiin.

Frida tyttönen oli Riitan kanssa myös viettämässä koiramaista aktiiviviikonloppua, ja korkkasi näyttelykehät. VSP pentu ja KP, mutta näitä enemmän lämmitti se, että pentunen käyttäytyi todella hienosti ja fiksusti kehässä – ihan kuin vanha tekijä! Ainoa ongelma oli välillä todella korkealle nouseva häntä, jännää kun kehässä tietysti kuitenkin oli, varsinkin muiden koirien kanssa juostessa.
Frida oli myöskin mukana kokemassa taipparifiilistä, eli sai hajuista, laukauksista ja koepaikan tunnelmasta kokemusta. Samalla myös hyvä malttitreeni. Ehdittiin ottaa dameilla pari vesinoutoa, jotka sujuivat ongelmitta. Ja nyt: varis noudettiin ihan ilman ongelmaa, suoraan tipulle, lintu suuhun ja palautus (taisi tulla jopa käteen asti). Eli tuntuu, että Frida on päässyt sinuiksi riistan kanssa, tästä on loistavaa jatkaa!
Toukokuussa satsattiin siis nuorisoon. Urho kävi myös silmätarkissa ja terveet on silmät. Eläinlääkäri tosin havaitsi ”roikkuvat alaluomet” (lievät), mutta tuosta nyt saattaisi olla toista mieltäkin…No, what ever, siis tervesilmäinen koira, kaiketi se on hyvä, että elli on tarkka :-D

Huhti-toukokuu 2016: Vietiin poikien kanssa Frida ja Riitta ”pennun asennekasvatusta” –kurssille Raumalle asti! Ritan opit olivat mielenkiintoisia ja koska porukkaa oli vähän, pääsivät / joutuivat meidän mustiksetkin oppiin. Vähästä tekemisestä huolimatta tehokasta!

Urho kävi ottamassa viralliset kuvat itsestään, tuloksena B/B lonkat ja 0/0 kyynäreet.


Maaliskuu 2016: Frida jälleen kylässä, nyt muutaman yön ylikin. Kaikenlaista hommattiin: oli promokeikkaa Tampereen praktikkoeläinlääkäripäivillä J, tavattiin tallikaverikoiria, paineltiin metsässä ja sitten vähän poseerattiin ja toisen Fennopus –tyttösen Lolan kanssa harjoteltiin noudon alkeita. Fridalla on vähän tämä damin kanssa luoksetulo hakusessa – eikä tälläkään kertaa varis oikein kiinnostanut, mitä kovasti ihmettelin. Ehkä kuitenkin jälleen liian väsynyt pentu, olisi pitänyt varista esitellä vähän pirteämmälle Fridalle.


Helmikuu 2016: Frida kävi kylässä ja Labbiskerhon ystävänpäivätilaisuudessa katselemassa touhuja. Neidin ihan ensimmäiset poseerausharjoitukset, ja noin 15 minuutin jälkeen pentu esiintyi jo kuin vanha tekijä! Kivan oloinen pentu J Kotona hieman tehtiin tuttavuutta variksiin, mutta rättiväsynyt koira ei jaksanut mädistä raadoista innostua, joten se siitä – mun moka…


Tammikuu 2016: Joulutaukoa on pidelty kaikesta virallisesta tekemisestä, ihanan rentouttavaa. Joulun ja uuden vuoden aikana meillä olikin pari viikkoa pojilla naisseuraa, kun Hertta ja Lumo olivat meillä perheensä triathlon leiri-karkureina. Vähän treenailtu omin voimin, kimpassa ja isommin ohjatusti; lupaus kun on ollut, että nyt ei tule talven mittaista treenitaukoa.

Urho puolestaan avasi junioriluokan ja näyttelykauden Turku KV:ssä. Ei räjäytetty pottia täällä, EH, mutta hyvää kokemusta pikkuiselle (?...) hyppyrotalle. Hauska reissu Sarin ja koiruuksien kanssa reissaten!

Sitten jatkettiin ihan jokaisen koiran kera näytelmiä pääerkkarissa Hyvinkäällä. Kaikille meni oikein hyvin, ottaen huomioon, että paikalla oli noin 240 labradoria. Maisa Käy ERI, Topi Val ERI (vaikka niiiin hienossa kunnossa, niin ei tullut sijoitusta…) ja isä Masi VaK 2 SA ja poika Urho JuK3 SA (junnu-uroksia luokassa 24 ja luokka oli kovatasoinen). Hienot tulokset, pakko olla ihan tyytyväinen.
Ja Urholle tuli 1 v mittariin….Vähän vaikea muistella vuoden takaisia, parempi keskittyä tähän päivään ja siihen, että miten ihanaa oli kuitenkin kun kohtalo päätti jättää Urhon meille. Maailman ihanin pikkumammanmussu (40,6 kg….). Ehkä sen kaiken tarkoitus oli sitten se, että meille jäi Urho.







www.rambix.fi © 2023